Viikarille vaatetta

Nyt on valmiina Sisulle huppari ja paita :) 

Hupparia en sitten olekaa tehny kun kerran aiemmin ja siitäkin on jo aikaa varmaan 15 vuotta ja siinä ei ollut vetoketjua. No ei tässäkään hupparissa toi vetoketju ollut haaste verrattuna pariin muuhun "pura kolme kertaa ja ompele taas väärin kiinni"-kohtaan. Yleensä teen ompelukset yhdeltä istumalta valmiiksi, mutta tämän kanssa vietin pari iltaa.. Ihan oikeasti ei ollut kyse mun hermoista ja niiden sietokyvyn ylittymisestä, vaan siitä että meillä lapset kitisi kumpikin enemmän ja vähemmän sillon kun eka iltaa tätä yritin ommella :) Vihreä paita valmistui sitten vähän ku kylkiäisenä tän hupparin perään ja kummankin kaavat on Ottobren uusimmasta lastennumerosta ja toki hieman itse muokattuna.

Arvatkaa mitä seuraavaksi aion tehdä? No vetää endorfiinipöllyt ja vähän kototreenata :) Eilen tein eka kertaa lenkin tuon toisen lahjaksi saadun "kuntomittarin" kanssa ja oli kyllä tälläselle erittäin kilpailuhenkiselle ihmiselle tosi hyväksi havaittu hankinta! Tarkennan vielä että kilpailuhenkinen sen suhteen, että aina pitää vetää paremmin kuin oikeastaan rahkeet riittäis ja joka kerta jollain tavalla itsensä ylittäen. Yksinään lenkkeily on muuten aika tylsää, mutta kun alkaa tuijottaa kertyviä kilometrejä, matka-aikaa, kalorikulutusta ja sykevaihtelua niin johan hujahtaa lenkki ihan silmissä! Koko idean pointtihan on siinä, että ei saa mennä liian lujaa mutta ei myöskään liian hitaasti ;)

E ja I

Ei liene yllätys kenellekään, mikä vaihe meillä on Sisulla meneillään kun ikää on sen kriittiset 2,5v? Päivä päivältä touhu sen kun "paranee". Nyt mua on alkanu jo lähinnä naurattaa, on niin koomisia tilanteita välillä että on vaikea pitää pokka. Tässä muutamia esimerkkejä:

Sisulla on hirveä ongelma päiväunille ja yöunille meneminen, ei onnistu millään vaikka ukkeli ois miten silmät ristissä väsyneenä, sieltä vaan kampeaa sängystä kerta toisensa jälkeen.. Tässä muutamia Sisun keinoja joilla koittaa viilata äitimuoriaan linssiin:

"Sisu auatta" (rauhassa)
"Äitiiii, TÄNNE! kakkaätä"
"Äitii, TÄNNE! Pissa" (tähän lisään että Sisu osaa kakan ilmoittaa ja tekee ainoastaan pissan vaippaan kun ei sitä vielä tunnista, yksi päivä kuitenki ilmotti tästä pissahädästä ja kun vein vessaan ja sain vaipan pois niin pikkumies tokaisi että "KUTTA VAIPATTA" - no niinhän se PISSA oli sinne vaippaan lirahtanut, mutta arvatkaa naurattiko mua toisen vakava toteamus vaikka rumasti sanoikin? :D Tänään alkoi päiväunille mennessä jankuttaa että "kauan nuku Sisu", johon reppana sai vaan vastauksen että Sisu nukkuu niin kauan kun nukuttaa :)

Paras oli kun oltiin viime viikolla menossa päiväunien jälkeen Sisun kummeille kylään ja sanoin Sisulle, että sitten kun päikkärit on nukuttu niin lähdetään. On tuo 2,5-vuotiaan ajantaju hieman lyhyempää, kun oli ihan hiljaa sängyssä, luulin jo että nukahti mutta tuijottikin vain kattoa, ja tuli sitten muina miehinä ilmoittamaan mulle että "Sisu heränny". Ihan näin helppoihin jekkuihin en vielä mene! Mua komentaa myös tällä tavalla "Äiti hiiaa, meteliä, Lila nukkuu!"

Kova on myös komentamaan, tiedä sitten keneen tullut, varmaan isäänsä ;) Ihan sama myös mitä nykyään kysyy tai käskee tehdä, vastaus on aina EIKÄ tai EI. Ihan tämän takia on pakko laittaa tähän yksi linkki youtubesta, tämä kappale on kuin tehty meidän herra Uhmasta! :)

ps. ompelukset on hyvässä vauhdissa, mutta tänään on mun treenipäivä :)

Hyvin suunniteltu on jo melkein tehty?

Vuorokaudessa ei vieläkään ole tarpeeksi tunteja, höh! Mä oon koko päivän suunnitellut vaan että mitä teen ja kuinka ja koska jajaja. No siis mitään niistä en ole tehnyt, tai no hain mä resoria Eurokankaasta ja samalla tarttui mukaan ihanaa collegea Sisun hupparin kokoinen pätkä :) Nyt mulla on varmaan seuraavaksi vuodeksi urakkaa noissa kankaissa, suunnitelmat elää koko ajan ja en voi edes varmasti sanoa mitä mistäkin kankaasta sitten lopulta valmistuu. (Äiteelle tiedoksi että sun tiskirätti on nyt puoliksi tehty, nakkaan sen postiin kun on valmis :) Kangasreissulla haettiin myös Sisulle uudet arskalasit, samaa merkkiä kuin aiemmatkin mutta kokoa isommat kun on tuo herran pää jotenkin levinnyt vuoden mittaan :) KLIKKAA TÄSTÄ niin näet minkälaiset lasit Sisu itselleen valitsi, ainoat mitkä väreistä kriittiselle pikkumiehelle kelpasivat oli nuo oranssi-vihreät. Mä kyllä liputan täysillä noiden Julbojen puolesta, ei jätä mitään painaumia naamaan tms. Luonnollisesti pikkusisko peri sitten ne veljen pieneksi jääneet lasit. Vielä tällä samalla reissulla ajeltiin Toys´R´Us-lelukauppaan ja ostettiin Sisulle se kauan odotettu koripallosetti. Joka kauppa on kierretty läpi "kun niitä nyt yleensä joka kaupassa on", mutta kun se kuulemma on enemmän kesätuote niin sitten on nää jättilelukaupat, jotka isoine varastoineen pystyy myydä vaikka kahluualtaita keskellä talvea. Voin kertoa että meillä on täällä yksi hyvin onnellinen pikkumies <3

Ihana, ihana aurinko!

Nyt ei murisuta niin kun viime päivityksessä :) On se jännä energialähde tuo keltainen pallo tuolla taivaalla, enkä siis tarkoita kuuta joka siellä tällä hetkellä täydellä teholla loimottaa. Mä haistan vieläki savun hajun mun tukassa ja vaatteissa, käytiin päivällä Espoon Luukissa vähän pulkkailemassa Sisun kummien ja serkun kanssa ja paistettiin samalla muutamat Helapäät (niitä saa taas meidän lähikaupasta!!) grillikatoksessa. Paljon oli lapsiperheitä mäessä ja näkyi siellä laduillakin porukkaa olevan. Mä en päässy laskemaan ollenkaan kun neiti 8kk oli kantorepussa mulla ja veteli sikeitä koko reissun ajan, heräsi vasta kotona eikä reppanalla ollut mitään hajua että on jossain käynyt :D

 Mäki oli pitkä ja melko loiva, mutta kyllä siinä näkyi aikamoiseen vauhtiin pääsevän (etenkin loppurinteen möykyt ja hyppyrit lennättivät porukkaa iloisesti pitkin mäkeä). Mutta niin vain lämmitti jo tuo aurinko tosi mukavasti, ensi viikolle on onneksi luvattu samanlaista keliä!

Tässä tunnelmaa eilisen saunareissun jälkeen, tällä kerralla ei itketty niin paljon ku viimeksi. Lila siis.

Tuli muuten Lilalle 8kk mittariin eilen <3

Pienet alkuillan unet on hyvä ottaa vaikka keskellä olkkaria.

Tänään oon pulkkailun lisäksi piirtäny parit kaavat ja leikellyt kankaita, tarkoitus oli huristaa vähän tälle illalle mutta taidankin rääkätä itseäni punttitreenillä :) Ompeluhommia siis alkuviikolle ja niistä laittelen sitten kuvaa tänne kunhan valmistuvat (toivottavasti huomenna)

Marinaa

Nyt en ole saanu mitään käsityöjuttuja valmiiksi vaikka tuolla olisi valmiiksi piirreltyjä kaavoja, kankaita ja saumurikin oikean värisillä langoilla valmiina odottamassa. Lilalla on nyt ollu jonkun aikaa sellainen vaihe että herää öisin leikkimään - ihan siihen aikaan kun itse on just päässy johonkin ehkä vähän rentouttavampaan uneen niin sitten alkaa kolistelut pinnasängyssä. Sillä ei ole merkitystä annanko kolistella ja huudella sieltä pinnasängystä vai otanko sen meidän keskelle "nukkumaan", kun puskee mun kylkeen ja repii tukasta tai nipistelee..Tarkennuksena vielä, että ne leikkihetket voi kestää tunnista kolmeenkin tuntiin. Eilen menin nukkumaan jo kahdeksalta ja hyvin nukutti kellonympäri, nukuttais vieläkin... Päivisin lepääminen ei vaan onnistu oikeastaan ikinä, kun nuo lapset nukkuu unensa yleensä aina eri aikaan. Kiinnostus minkään ylimääräisen (vaikka se olis miten kivaa) ei vaan löydy kun välillä väsyttää niin paljon ettei saa edes nukuttua. Tämä viikko on ollut muutenkin paha kun isännällä on töissä iltavuoroviikko ja tulee kotiin vasta kuuden jälkeen iltaisin, siinä vaiheessa on tullut katsottua kelloa jo aika monta kertaa ja joka kerta todettua se että minuutit on tosi pitkiä! Näihin tunnelmiin kun lisätään uhmaikä, puhkeavat hampaat, esikoisen ylienergisyys ja äiti-ihmisen lyhyiksi käyvät hermot niin aikamoista meininkiä.. Kaupan päälle yrittää joku pöpö (tosi pitkästä aikaa) iskeä muhun ja on kipeyttäny kaikki lihakset ja nivelet.

Tällästä valivalivalitusta tällä kerralla, onneksi viikonloppu on jo pian ja särkylääkkeet keksitty ja tänään paistoi jopa aurinko! :)

Villi viikonloppu

Meiltä löytyy aika monta eri "villeyttä": on aamuvilli, päivävilli, iltapäivävilli, iltavilli ja yövilli. Ei varmaan tarvi mainita että iltaa kohden meno muuttuu entistä villimmäksi? Erityisen villiksi tämän viikonlopun on (taas) tehnyt se kun eräs herra ei ole nukkunut päiväunia...

Eilen käytiin pitkästä aikaa saunassa koko perhe yhtä aikaa, tai no eihän Lila sinne lauteille asti tullut mutta mukana oli kuitenkin. Kerran aiemmin ollaan samaa kokoonpanoa koitettu ja oli kuulkaas kokemus sekin.. Lilalla oli vaihe kun vierasti jopa meitä vanhempiaan jos meillä sattu olemaan märät tukat, tai vielä pahempaa - shampoota päässä. Ettei pikkuneidin sietokyky olisi ylittynyt näin järkyttävällä tavalla, niin ollaan sitten saunottu eri kerroilla ja tällä tavalla säästytty pahimmilta kauhukohtauksilta ;) Eilinen meni aluksi vanhan kaavan mukaan huutamalla, mutta sitten rauhoittui kun huomasi että ei se niin kamalaa ollutkaan. Muuten on neiti pitänyt aika treenintäyteisen viikonlopun, oppi tuossa eilen konttaamaan pitkän harjoittelun päätteeksi. Vielä tosin menee välillä tahti sekaisin ja jatkaa ryömimällä.

Peili oli jotenkin eilisen päivän leikkien keskipiste:

Lila käy aina muutenkin silloin tällöin päivän mittaan kurkkaamassa että tukka on hyvin :)

Sisu taas päätti piristää eteisen ilmettä liimaamalla parit tarrat peiliin... Arvatkaa saiko helposti lähtemään irti?


Me syötiin isännän kanssa lauantai-illan päätteeksi valtava satsi salaattia, tämä on niin hyvää!

Sunnuntain ratoksi virkkasin itselle tiskirätin, saa nähdä minkälainen on käytössä. Kehuvat että käytön myötä paranee ja pestäkin saa 60asteessa ja on antibakteerinen ja kaikkea...

Shoppailua, ystäviä ja kuntoilua

Vanhenin eilen vuodella ja sain mieheltäni lahjaksi sykemittarikellon, tai mikä nyt onkaan oikea nimitys tuolle härvelille joka on niin pitkälle kehittynyt, että varmaan siihen voi ohjelmoida jotain kotitöitäkin... Olin siis joskus ohimennen maininnut, että tälläinen kapine olisi oikein mieluinen ja kyllä ne kuulkaa miehetkin joskus meitä naisia kuuntelee näköjään :) Tekniikan ylimpänä ystävänä puolisoni osti minulle paitsi tämän kellon (siihen kuuluu myös se "hihna" joka kiinnitetään rinnan ympäri ja joka varmaan tällä tekniikan kehitysvauhdilla pian myös tarvittaessa elvyttää kuntoilijapoloisen lenkkipolun varrella) niin myös toisenlaisen hihnan joka kommunikoi suoraan oman älypuhelimeni kanssa. Tuo laite mittaa sykkeen, kalorit, lenkin tai harjoituksen pituuden ja esimerkiksi tallentaa GPS:ää käyttäen lenkkireittini kartalle. Huhhuh, kyllä on taas opeteltavaa! Kyllä mä eilen tässä kotona treenatessa jo testasin ja hienosti toimi siltä osin mitä osasin käyttää.

Tässä vähän kökköä kuvaa

Kelpaa äiteen kuntoilla!

Ja kelpaa kyllä muutenkin, koska tuloksiakin näkyy sekä vaakaa katsoessa ja siellä pahimmassa paikassa eli kaupan sovituskopissa. Tai edelleen se sovituskopin kelmeä valo ja valtavat ihan tosi paljon suurentavat peilit ovat mun mielestä kuluttajien harhaanjohtamista, mutta minä kuulkaas ostin tänään kaksi kokoa pienemmät farkut kuin mitä ennen raskausaikojakaan olen käyttänyt! Tämä motivoi jatkamaan samalla tavalla :) Farkkujen lisäksi innostuin ostamaan pari paitaa, enpäs edes muista koska olen viimeksi näin satsannut itseeni? :)

Tänään illansuussa kävin vielä Sisun kanssa viemässä Sisun omatekoisen kortin kummeilleen, kummitäti sai kortin lisäksi virkatun tiskirätin (ihana ystävänpäivälahja "pyyhi sä vaan niitä pölyjä"). Siinä kahvitellessa tuli kummisetäkin, eli mieheni veli, kotiin ja toi mukanaan pari iiihanaa tulppaanikimppua joista toinen kulkeutui meille ;)

Suksittelua

Ostin Sisulle uutta vastaavat sukset kirpparilta, hintaa oli huikeat 7e! Eka kertaa oli siis sukset pojalla jalassa ja noin kolme metriä "hiihdettyään" totesi että POISPOIS. Ei ole kärsivällisyys ihan se päällimmäisin hyve tällä nuorella herralla.. No kankeahkon alun jälkeen alkoi kuitenkin suksi kirjaimellisesti luistaa kun isi otti sauvoista kiinni ja veti liukuun, tästä hieman kovemmasta vauhdista Sisukin jo tykkäsi ;)

Lilaa yritin asettaa pulkkaan, joka ei ole ihan ehkä noin pienille suunniteltu, ja eikö neiti kopsahtanut jo ennen liikkeelle pääsyä reunan yli maahan. Otettiin suosista rattaat.

Tässä yksi ihana joustofrotee, josta ompelin Lilalle pari viikkoa sitten mekon/tunikan. Kankaan tilasin täältä ja on se nimeltään Runoratsu. Samasta kankaasta ajattelin ommella vielä Lilalle kevääksi hupparin ja jää siitä varmaan vielä johonkin pikkuompelukseen senkin jälkeen.

Kaava on Ottobresta ja osittain omasta päästä. Nuo Lilalla jalassa olevat ruskeat housut on myös Ottobren kaavoilla ja oli tosi kätevän helpot tehdä, niitä voisin tehdä lisää eri väreissä :)

Koukussa

Ostin jo syksyllä trikookudetta enkä edes muista mitä olin siitä silloin aikeissa tehdä, taisi olla joku matto suunnitteilla makkariin? No mattoa siitä ei koskaan tullut, mutta tälläinen syntyi tämän illan aikana:

ja yhtään en ole tyytyväinen lopputulokseen, mutta laitetaan sen piikkiin että eka kertaa virkkasin trikookudetta. On muuten väreinä tummanruskea ja luonnonvalkoinen, vaikka niin kovasti mustalta kuvassa näyttääkin. Kyllä saa taas valittaa hartiakipua seuraavina päivinä kun tämän väänsi, en uskalla edes kuvitella mikä tilanne olisi ollut sen alkuperäisen mattosuunnitelman jälkeen? Mulla kun on tapana tehdä näitä käsityöjuttuja yötä myöten ja unia uhmaten, pakko saada aina "vielä yksi kierros" toinen toisensa perään... Ettei koukkuamiset vain loppuisi kesken, ostin tänään Anttilasta pari kerää bambu-lankaa, tarjouksessa kun olivat. Sisukin kertoo jo kuuluvalla äänellä nykyään kaupoissa että "äiti ostaa", kun näkee lankoja tai muuta käsityötavaraa :) Bambun käyttötarkoitus on jo selvä ja jos onnistuu niin laitan tänne jossain vaiheessa kuvaa.

Laiska viikonloppu

Äiti ja isi rentoilee

Eihän me muuten laiskoja oltaisi oltu, mutta kun väki on edelleen puolikuntoista niin ei viitsi ihan varta vasten lähteä repimään. Tai no isi ja poika kävivät reippailemassa pulkalla tänään ulkona, minä ja Lila ollaan vaan möllötetty. Nyt kun alkaa olla reilu viikko siitä kun olen ulkoillut muutenkin kuin koti-auto-kauppa-koti-välin, niin alkaa tuo päänuppi huutaa jo aika korkealta ja kovaa. Ei etteikö se muutenkin olisi enemmän tai vähemmän sekaisin, mutta tänään alkoi jo tuntua siltä että olisi ihan kiva nähdä ihmisiä ja olla sosiaalinen muutakin kuin netin kautta. Sen verran asiasta ehdin jo intoilla, että olin jo tarttumassa puhelimeen soittaakseni Sisun kummeja kylään, kunnes muistin että ei niin kauan aikaa sitten tässä perheessä oksennettiin, ripuloitiin ja oltiin muutenkin melko kipeitä - tämä seinien tuijottelu saa aikaan sen että alle vuorokauden takaiset tapahtumat tuntuvat jo hyyyvin kaukaisilta asioilta.

Uhmaa kuuluu tähän(kin) viikonloppuun oikeinkin paljon, jännä miten välillä on niin tosi hyviä päiviä ja välillä riittää se, että katsoo tätä pikkuherraa väärällä ilmeellä (tai välillä jo pelkkä katsominenkin on paha juttu). Tämän viikonlopun hauskuutta on ollut "vie siskolta lelut ihan vaan opetusmielessä". Ihmettelin tuossa kun Sisu ramppasi edes takaisin, mutta ajattelin sitten että kerrankin kun yksin viihtyy ja leikkii niin.. No kohta tuo juttu sitten selvisi, kun Lila alkoi huutaa vaativalla äänellä olkkarissa jonne jätin sen lelujensa keskelle leikkimään. Lila oli edelleen samassa paikassa mutta lelut olivat kadonneet, ihan olivat siirtyneet sinne olkkarin perimmäiseen nurkkaan, josta Sisu hallinoi tilannetta: "Lilaa, opettelee ryömimään". Lila siis osaa kyllä ryömiä, mutta on kovin tarkka siitä minkä asian vuoksi näkee vaivaa. Tämä isoveljen opetusmielessä kehittämä tilanne ei neitiä miellyttänyt. On ihana huomata miten paljon Sisu näyttää Lilasta välittävän vaikka kiusaa välillä tekeekin; tänäänkin ulkoa tultuaan ja Lilan herättyä päiväunilta meni ensimmäisenä kertomaan Lilalle kaiken mitä oli isin kanssa ulkona tehnyt :)

Muistin koko laskiaisen vasta eilen illalla ja koska hiivaa ei kaapista löytynyt ja jauhotkin aika vähissä niin..Turha vääntää mitään syitä, joten kerrottakoon että leipominen ei ole mun juttu ollenkaan, ruuanlaitto tulee hyvänä kakkosena, mutta siinä olen kunnostautunut vähän pakon edessä nyt lasten myötä. Onneksi kaupasta saa paistovalmiita pullia ;)

Tilannekuvaa eiliseltä

Tästä on meidän perjantai tehty

Sairastelu sen kun jatkuu, kovimmin tästä kaikesta joutuu kärsiä kaikkein pienin eli Lila, tällä hetkellä menossa siis oksennustauti. Onneksi edes jotain pysyy sisällä ja jaksaa olla oma iloinen itsensä vaikka enemmän onkin väsynyt mitä normaalisti.. Meillä on nyt sairastettu viikko putkeen ja niin isot ku pienetkin :(

Sisun kanssa pitäisi leikkiä koko ajan legoilla, välillä vain tahtoo meininki muuttua turhankin hurjaksi ja silloin menee legot hetkeksi "jemmaan" ja sama kohtalo on myös muiden lelujen kanssa. Hyväksi havaittu konsti on muutenkin se, että välillä laittaa ns. kiertoon noita leluja, tämä tarkoittaa sitä että meillä on jätesäkillinen leluja siellä jemma-nimisessä paikassa ja sieltä sitten välillä otetaan jotain leikkeihin ja samalla joku leikeissä ollut lelu laitetaan sinne säkkiin. Toimii.

Johtuu varmaan tästä melkein viikon sisälläolosta, sairastelusta, uhmaiästä (lapsen ;) ja huonosti nukutusta yöstä, tämä äiti on ollut tänään vähän kärttyinen ja on Sisun mukaan vähän kiukuttanut. Silti oon saanu tehtyä kaiken mitä suunnittelin, vielä tosin pitäisi saada tuo poika nukkumaan ja silitettyä ja hinnoiteltua huomenna kirpparille meneviä lastenvaatteita ja siinä on aika hirveä urakka! Onneksi otin kahdeksi viikoksi pöydän niin ei kaikkia vaatteita tarvi viedä yhdellä kertaa, ei ne kyllä edes mahtuisi sille pöydälle. Silittää haluan ne vaatteet ihan sen takia, että itse kiinnitän ostajana huomiota siististi esille laitettuihin vaatteisiin ja mitä siistimpi pöytä ja vaatteet, sen enemmän tietysti myyntikin! Skippaan usein monta pöytää kirppareilla ihan vaan sen takia, että on niin sotkuisen näköinen pöytä tai vaatteita niin paljon ettei tee mieli alkaa kaivella koko pinoa.

Tässä vähän näytettä luvassa olevasta silitysmäärästä. Näitä säkkejä olis niinku kolme..

Värikästä elämää

Jos ei muuten niin ainakin lastenhuoneessa. Mä tykkään että lapsilla pitää olla väriä ympärillään, muutakin kun pinkkiä ja sinistä. Onneksi meillä menee vielä Sisulle aika moni "tyttöjen väri" läpi ja suostuu pitämään vaatteita joissa näitä värejä on. Tosin jostain kumman syystä saattaa tarjota Lilalle punaisia legopalikoita ja itselleen haalii vihreitä ja sinisiä, samoin kun kaupassa kysyin punaisesta paidasta että "tykkääkö Sisu?" niin vastaus oli että "Lilan, pois!". Silti tämä tietyissä asioissa punaista hyvinkin rajusti syrjivä pikkuherra saattaa leikkiä siskonsa PINKILLÄ leluautolla pitkän aikaa ;)

No, siihen varsinaiseen asiaan palatakseni, tykkään siis käyttää lapsillani värikkäitä vaatteita. Tällä en siis tarkoita että vaatteessa pitäisi olla paljon eri värejä vaan sitä että värit ovat kirkkaita ja vahvoja. Villervallan vaatteet ovat näistä erittäin hyvä esimerkki. Ehkä värimieltymyksestäni johtuen silmääni miellyttää erityisesti retro- ja uusretrohenkiset vaatteet ja sisustus. Tällä hetkellä värikkyyttä kodissamme on eniten lastenhuoneessa, mutta olen yrittänyt ujuttaa sitä muuallekin (mieshän ei siis retrosta tykkää koska "on elänyt sillä aikakaudella jo.." :) piristämään muuten aika tasaista ja väritöntä (lue:tylsää) sisustustamme. Haaveenani olisi että koko koti olisi yhtenäisellä tyylillä sisustettu. Paaaljon on siis vielä suunniteltavaa sen asian suhteen!

Tein tähän yhteyteen pienen kuvakollaasin noin viimeisen vuoden aikana tekemistäni käsitöistä, on niitä muutama lisää mutta en ole kuvia räpsinyt kaikista (no okei, oli mulla kyllä ei-jaksa-käsitöitä-vaihekin tossa syksyllä)

No niin, heti eka kuva ylävasemmalla paljastaa että olen ainakin kerran sortunut tähän "sinistä pojalle ja punaista tytölle"-ajattelutapaan! Tuo pilvitrikoo oli kuitenkin niin ihanaa, että sitä oli pakko tilata täältä. Tykkään muutenkin hirveästi siitä että kankaita voi ostaa netistä. Olen nykyään niin laiska raahautumaan kauppoihin, että ilman nettikauppoja en saisi varmaan mitään aikaiseksi. Tähtihousujen kankaan tilasin täältä ja tilasinpa sieltä muutamia muitakin ihania kankaita, suosittelen kaikille -todella helppoa ja nopeaa (kun vaan eka päättää että mitä kaikkea tilaa ;) Muumimekkoon pitäisi jaksaa tehdä sen verran muokkausta että ompelisi taakse vetoketjun. Kävi nimittäin niin, että kun itse soveltelin Ottobren kaavoja Lilan jo ollessa unilla, niin enpä ajatellut että kangas ei A)jousta ja B) kaula-aukko on tehty mallille jossa käytetään huolittelussa resoria EIKÄ kanttinauhaa! Tuota villatakkia on aika moni ihastellut ja pyytänyt ohjeitakin, en voi ottaa kunniaa mallista itselleni, sillä löysin tämän ihanan blogin jossa on kaikkea muutakin inspiroivaa ja paljon ohjeita! Turkoosi takki on tehty samalla ohjeella, mutta ohuemmalla langalla ja ilman taskua. Makuupussi on jo vaihtanut omistajaa, mutta tuunasin kirpparilta ostamaani äitiyspakkauksen makuupussia Eurokankaasta löytämälläni kankaalla -tulos on aika kiva, mutta voin paljastaa että vetoketjun ompelin kolme kertaa väärin ja viimeisellä kerralla olin jo niin kiukkuinen että mieheni ratkoi sen mun puolesta pois... Vielä lisättäköön että ompelin sen kyllä sitten lopulta ihan itse takaisin ;)

Loppuun vielä muutama kuva lastenhuoneesta joka ei siis ole vieläkään löytänyt lopullista sisustuksellista ilmettään

Ps. Piti tänään tehdä pöllölle kaveri

Pöllömpi päivä

Just kun mä eilen pääsin sanomasta että sairastelut on ehkä helpottamassa tässä perheessä, niin miten kävikään? Eilen illalla myöhään oli pakko lähteä pikkuneidin kanssa päivystykseen, koska veti niin pahaksi hengityksen ja olin jo jossain vaiheessa melkein soittamassa ambulanssia. Onneksi pahin meni kuitenkin nopeasti ohi ja vähä helpommalla hengityksellä lähdettiin sitten ajelemaan sairaalaan. Siellä neiti istui sitten jo melkein omana itsenään mun sylissä vuoroaan odottamassa ja kurkunpääntulehdusdiagnoosilla lähdettiin sitten kotiin. Meinasivat ensin että oisivat ottaneet yöksi seurantaan, mutta päätyivät sitten antamaan vaan hengitettävän lääkkeen ja käskyn tulla takasin jos sama uusii. Tänä aamuna oli sitten pikkuherran vuoro käväistä lääkärin näytillä kun aloitti jo kolmannen aamun oksentamalla.. Nyt on kuulemma liikenteessä virusta, jonka takia oksentaminen voi kestää viikonkin - sehän mukavaa. Seurailumeiningillä mennään siis näiden ipanoiden kanssa. Reppanat.

Jo monetta perättäistä sairastelupäivää piristääkseni päätin virkata Sisulle pöllön jämälankoja hyödyntäen:

Ja voi miten iloiseksi näinkin pieni asia voi pikkuisen ihmisen saada, pöllö pääsi ihan ykköspaikalle unikaveriksi heti Herra Hakkaraisen ja Nukkumatin viereen

Voi kun huominen olisi jo parempi päivä!

Karhunpojat sairastaa...

..ja siinä sivussa vähän isommatkin. Meillä siis tämä alkuvuosi ollut hyvin sairastelupainotteista. Jotain ihmeellistä kuumeilua, oksentelua ja muuta vähemmän mukavaa ja nyt sitten viikonloppuna aloitin nämä jo tutuksi käyneet kuviot lasten kanssa. Minä ja Lila oltiin kuumeessa flunssan lisäksi, Sisu säästyi kuumeelta mutta sai flunssansa lisäksi myös oksennustaudin :( yök. Nyt ehkä näyttäisi siltä että pahin olisi ohi ja sairastelut taas tältä erää voiton puolella (kopkop). Ai niin, vinkkinä kaikille pienten lasten vanhemmille, tai sopii se ihan isoillekin ihmisille, että apteekista saa taas pitkän tauon jälkeen puuduttavia korvatippoja! Eli jos flunssan aikana juilii ikävästi korviin niin käy kätevästi ensiavusta ja saa ainakin vähän helpotusta jo muutenkin tukalaan oloon.

Hienoa, nyt se on vihdoin tässä. Olen jo pitkän aikaa työstänyt päässäni ideaa oman blogin perustamiselle, mutta aina se on jäänyt vaan ajatusasteelle. Tarkoituksenani olisi kertoa tänne niitä ihan perusarjen tapahtumia ja kuvailla omia aikaansaannoksia, niin että voi sitten joskus ihailla että sai sitä silti jotain aikaiseksi vaikka mitään en ajasta muistakaan :) Tällä tarkoitan sitä, että unohtaisin varmaan päänikin jonnekin, jos se ei olisi kiinni tuossa hartioiden välissä.. Kaksi pientä suloista lastani pitävät huolen siitä, ettei äidillä ole tekemisenpuutetta vaan koko ajan mennään tukka putkella.