Oma tupa, oma lupa

Pitkällisen etsinnän jälkeen odotus palkittiin ja meistä tuli talonomistajia tällä viikolla :)

Uusi koti sijaitsee Sipoossa, joka on alle 20 000 asukkaan kunta aivan Helsingin ja Vantaan naapurissa. Näin maalaistyttönä silmä lepää siinä peltomäärässä ja maalaismaisemassa, mitä tämä suomenruotsalainen pikkukylä idyllisyydessään tarjoaa ;) Ei oo kuulkaas edes pohojammaalla tällästä peltomäärää, ainakaan keskusta-alueella!

Aiomme tehdä pikkuhiljaa vanhasta uutta, lähinnä seinien maalaamisella ja lattiapintojen uusimisella saa jo paljon aikaan, vaikka talo on rakennettu 50-luvulla niin siihen on vuosien mittaan tehty paljon remontteja ja laajennus. Ei ole siis mitään hirvitysvärejä keittiössä kaapinovissa tms! :D

Muutama kuva jotka viime käynnillä räpsin, muut kuvat, etenkin sisällä otetut on semmosia miehen ottamia kuvia joita ei tänne viitti laittaa (tyyliin; patteri, putki, öljypoltin)

Ihana piha omenapuulla, marjapensailla ja kirsikkapuulla. Kuulemma tulee hyvin marjoja! 

Leikkimökki <3

Sauna! Arvatkaas millä värillä maalaan seinät? ;)

Loppuun pitää laittaa vielä kuva meidän rinsessasta, jolla oli tällä viikolla ensimmäinen kevätjuhlansa päiväkodissa, siellä se niin reippaana tyttönä esiintyi <3

Vappua!

Hyvää vappua vaan kaikille, meillä sitä ei sen kummemmin juhlita. Lapsilla oli eilen päiväkodissa ohjelmaa ja saivat pukeutua, Sisu oli ninja ja Lila mehiläinen.

Tänään käytiin jo melkein perinteeksi muodostuneella vappukävelyllä Helsingin keskustassa. Sää oli vapun tyyliin hyvin epävakaa, välillä tuli vettä ja lähtiessä yritti jo aurinkokin paistaa. Lilalle koko kävelystä ei jäänyt minkäänlaista muistikuvaa, nukkui koko matkan autuaasti. Tarkoitus oli käydä Makasiiniterminaalissa kahvilla, mutta kas, se oli kahvila kiinni ja eiku takasin kotia kohti.

Isi ja Sisu lähti ajelemaan ja minä jäin Lilan kanssa viettämään "tyttöjen iltaa", johon kuuluu tietysti jalkahoito rasvoineen kaikkineen ;)

Tähän äitiin on yrittänyt vähän iskeä joku ilkeämielinen virus, buranalla vähän taltuteltu ja nyt alkaa olla olo melko normaali, tai ainakin niin normaali kuin sen voi kuvitella olevan ;)

Pienen yllärin voisin tähän vielä kertoa jos joku ei vielä tiedä; me ollaan muuttamassa kuunvaihteessa ihan omaan taloon, melkein maalle. Tai no näin pääkaupunkilaisittain voi sanoa että IHAN maalle :) Kovasti jo kädet syyhyää päästä tekemään sitä pikku pintaremppaa ja kaikkea ihanaa puutarhan kanssa, voitte olla varmoja että nämä asiat näkyy myös täällä blogin puolella :)!!

JumppaJumppaJumppa

Nautinto tarkoittaa kohdallani nykyään sitä, että treenaan kotona illalla itteni niin hapoille, että töissä tekee seuraavana päivänä pahaa edes miettiä kumartamista, saati että ihan kyykkyyn pitäisi mennä. Kuvitelkaas miltä näyttää kun sataa ikävuotta lähentelevä mummo kumartuu vikkelämmin lattiaa kohti kuin meikäläinen? Nautintoa on saada kipeät lihakset, silloin tietää tehneensä treenin oikein ja että sillä on tehoa! Nautintoa on myös se treeninaikainen tunne, kun puntti ei nousisi enää kertaakaan mutta sisu (enkä nyt tarkoita tätä meidän kolmevuotiasta :D ) päättää tehdä sen kaiken uhalla. 

Ystäväni, treenaamisen supernaisena ja hillittömän itsekurin omaavana huipputyyppinä otti minut kontrollinsa alle suunnitellen ruokavalion ja treeniohjelman mulle. Ihan täysin en ole pystynyt vielä aloittamaan, mutta sanotaanko näin että 80% menee ohjeiden mukaan tällä hetkellä, se on hyvä alku ja siitä mennään vaan ylöspäin. En tavoittele rantakuntoa kesäksi 2014, vaan myös tuleville kesille, syksyille,talville...En oikein näe ideaa tuossa kesää varten treenaamisessa, senkö jälkeen on sitten taas hyvä lösähtää ja verhota itsensä vaatteisiin tyylillä "käytän mustaa kun tää hoikentaa"? 

Vaikka jumppaan toistaiseksi kotioloissa, olen silti sen verran "välineurheilija" että pitihän sitä treenivaatteita hommata. Vaatteiden vaihto niistä koticollegehousuista treenihousuihin ja toppiin saa aikaan mulle kontrolloidumman olon -nyt tehdään tämä juttu ja keskitytään tähän.

Kuulumisia

Vaikka blogihiljaisuus on kestänyt pidemmän aikaa, niin ihan hiljaista ei ole ollut ompelusaralla. Ompelua, niin kuin montaa muutakin asiaa on viime aikoina rajoittanut pitkäkestoinen ja näköä alentava silmätulehdus, josta toivottavasti saan huomenna "terveen paperit".

Ryppyleggarit ja tähtipaita Lilalle, "tuiki tuiki tähtönen" on se lempparilaulu :)

Tähtimeininki jatkuu, Sisun kummitädille pipo ja hanskat, hanskat muuten ihan itse kaavoitettu!

Sitte siirrytään ilmapallo-osastolle, ihanasta joustocollegesta Sisulle housut (äiti nouseeko näillä ilmaan kun on monta ilmapalloa?)

Ja Lilalle vastaavasta kankaasta trikootunika, joka tosin olisi saanut olla reilumpaa kokoa, ottanut hirmuisen kasvuspurtin tämä tyttö...

Ajattelin uudistaa blogini ulkoasua lähiaikoina :) Nyt kuitenki täytyy kiirehtiä töihin!

Supersankari

Muutama viikko sitten sain pyynnön Sisulta; "äiti, voisikko ommella superpaidan?" Väritoiveena tottakai "poikien väri sininen", mutta saipas äiti ujutettua siihen sitä tyttöväriäkin ;)

Kuva tehty ihan itse, tai no isi suunnitteli..Huopa materiaalina applikaatiossa, oli muuten kiva ja helppo ommella!

"Äiti kato, S niinku supersisu"

Hupun vuoreksi ei sinistä collegea enää riittänyt, laitettiin sitten jämäkankaista pilvitrikoota

Ilme kertoo kaiken :)

Syrämmellistä

Tämän takin tein jo pari viikkoa sitten, mutta sairastelun takia kuvaaminen on jäänyt ja jäänyt... Tässä nyt kuitenkin Lilalle takki kevääksi, tosin on jo parit kauppareissut testattu. Kangas on Lilan kummitädin varastoista, pitkään säästetty ja hartaudella vaalittu (vai mitä Annika? :). Tampellan sydämiä siis, taitaa olla vanhaa lakanakangasta. Kierrätys kunniaan!  Kaavan piirsin jostain hupparista, huppu on ihan ite suunniteltu. Yllätyin miten nopeasti tämä valmistui!

Vähän on kasvunvaraa ;) Laitoin hihansuihin resorit niin pystyy vähän muokkailemaan..

Kaula on melko paljas kyllä, mutta kaulurin kanssa pärjättiin aika kivasti. Meinasin tosin että teen jonku passelin huivin vielä.

Näin kuvista katsottuna näyttää siltä, että hupun resorista ois voinut tehdä vähän napakamman. 

Palataan!

HuHuu!

Eilen kolahti postiluukusta Ottobren uusin lastenlehti ja siitä piti äkkiä surauttaa pikkumiehelle mörköpaita. Sovituskuvaa ei saanut kun päiväkotilainen oli jo untenmailla tämän valmistuessa, mutta aamulla paidan nähdessään oli kommentti "Oho, WAUUU!". Ilmeisen onnistunut lopputulos siis :)

Uusi saumurini toimii kuin unelma <3

Lapset aloitti eilen päiväkodin, Lila niin reippaana ettei edes huomannut kun äiti ja isi lähti. Sisu karjui sitten senkin edestä, sama toistui tänä aamuna.. Onneksi oli kuulemma eilen alkuahdistuksen jälkeen mennyt kaikki oikein hyvin, varmasti se tästä ajan kanssa alkaa sujumaan.