Miehelle t-paita

Ensimmäiseksi kerrottakoon, että mieheni on erittäin tarkka, suorastaan ronkeli vaatteidensa suhteen. Jollain tavalla sain kuitenkin ujutettua ideani kivasta t-paidasta (jotaeioopakkopitääpidävaikkatöissätaijotainjosettykkää) ja kun sopivan kaavankin vielä löysin Helmi hetkiä ja Herttaista eloa-blogin Iinan vinkistä, niin ei auttanut muu kuin ottaa suunta Eurokankaaseen. Odotin vähän, että tämä tuleva paidanomistaja olisi tullut mukaan valitsemaan kankaita paitaansa, mutta ilmeisesti siinä olisi ylittynyt jokin raja, joten niin sitten suuntasin kauppaan yksin (jes). Kaikkea kivaa kehittelin jo päässäni tutkaillessani kangasvalikoimaa, mutta sitten palalaarilta löytyi oikea LÖYTÖ, suuren suuri pala mustaa trikoota ja koska mieheni oli kuitenkin toivonut sitä aika perustylsää mustaa ja valkoista, niin en sitten viitsinyt siltä mukavuusalueelta näin heti ekan ompeluksen suhteen poiketa. Tässä sitten lopputulos, jonka kaavat on muuten SK 5-6/2011 lehdestä. Tälläkin kerralla tehty pientä muokkausta alkuperäiseen kaavaan.

Miesten vaatteita en ole muuten koskaan aiemmin tehnytkään, aika järkyttävä ero ommella pienten sirojen lastenvaatteiden jälkeen jotain koon 50 miesten paitaa :O. Ja kyllä, haastetta oli tuossakin paidassa, tai sitten vika on mieheni kropassa, sillä hartiat ja rintakehä on reilut pari kokoa isommat kuin vyötärö-lantiolinja. No, jäänee nähtäväksi kuinka ahkeraan käyttöön tämä paita tulee, lisää teen ehkä jossain vaiheessa jos kysyntää löytyy. Ja vaikkei löytyiskään niin teen silti ;) 

Vaatetusta

Niin kuin jo aiemmin lupailin, niin nyt olisi vuorossa pieni kurkkaus mun ja lasten vaatevalintoihin. Noita vaatteitahan siis riittäisi vaikka miten, mutta karsin niin että Sisun ja Lilan kokoelmista otin vaan ne, mitkä tällä hetkellä sattuivat olemaan niiden vaatekaapeissa pinojen päällimmäisinä. Omista valitsin ne mitkä on tämän hetken lemppareita käyttää :)

Lilan ihana Ej Sikke Lej:n kissabody, tykkään kun on tosi laadukasta materiaalia eikä kulahda vaikka pesis miten. Leggarit on H&M:lta. Sisun Villervallan paita on omaa henk.koht. lemppariani lastenvaatemerkeissä väriensä vuoksi. Housut on Name It:n ja hienoina yksityiskohtina tähtiaplikaatiot polvissa ja isompi tähti takapuolen kohdalla.

Lapsosten haalarit. Lilan toppahaalari on serkkutytön vanha ja meille tullessa aivan uutta vastaavassa kunnossa -tosin on sitä vieläkin kun ei nuo päällysvaatteet pahemmin kulu käytössä tämän ikäisillä. Sisun oranssi välikausihaalari on luonnossa paljon hienomman oranssi, oli vaikea saada kuvattua. Tämä saatiin tosi hyvään hintaan Jesper Juniorista ½hintapäiviltä. Hinta norm. 69,95 ja nyt siis 35e :) Jonathan on haalarin merkki ja kooltaan nämä on aika reiluja. 98cm haalari menee mitä luultavimmin siis vielä syksylläkin. Lila perii tämän sitten joskus.

Nämä söpöt sukkahousut ostin myös sieltä Jesper Juniorista. Näissä on jalkapohjien lisäksi "jarrut" myös polvissa. Näillä pääsee kovaa! (nämä on myös hintavia hankintoja sukkahousuiksi..)

Sitten mun vaatteisiin, joissa oon tehnyt värien suhteen vähän uudistuksia:

Näistä en ala sen kummemmin kertomaan, mutta nuo alimman kuvan housut eivät ole pinkit vaan korallinpunaiset :) Noi lökähousut (vihreät) löytyy mun kaapista myös perusharmaana, näillä mä vetelen täällä päivisin menemään.

Tässä nopeasti valmistuvat tossut, joihin halusin testata tuota "jarrujuttua" pohjiin. Neiti nimittäin tarvitsee jarruja nyt joka suuntaan kun seisoo mitä ihmeellisimmissä paikoissa tai tallustaa taaperokärryn kanssa <3

Näihin käytin Novita Miami-langan loppuja, on kiva käyttää lämpöisilläkin keleillä eikä ole liian "villaiset". Ohje on omasta päästä.

Ja pohjasta:

Ihan kätevä idea laittaa nimi pohjiin, löytääpä helposti omansa :)

Tähän loppuun todettakoon, että olipas aika ihana käydä lenkillä nyt illalla kun taivas näytti tältä:

Tuleeko teillekin tästä mieleenVallilan Kelohonka-kuosi? :)

Pikapostaus

Ihan siis nopeasti vaan tulin kertomaan, että vaatekaapin siivous on suoritettu (!! todellakin mainitsemisen arvoinen asia) ja lisää vaatetta kaappiin jo hankittu, luonnollisesti. Hyvin väljältä siellä kuitenkin tällä hetkellä näyttää :) Ajattelin seuraavan kerran kun mulle suodaan aikaa sen verran, että saan kameran käteeni ja vielä kuvat koneellekin, kirjoittaa jotain omaa juttua näihin vaateasioihin liittyen, sekä omiin että lasten. Nyt pitää vähän kiirettä, eräs pikkumies vetää vähän turhan kovilla kierroksilla täällä vielä tähän aikaan...

Viikonloppufiiliksiä

Miksi mikään säilytystila ei ikinä riitä? Mä voisin perustaa jonku oman kirpparin tai jotain noiden vaatteiden, kenkien, laukkujen ym. takia. Tänään kaivoin komerosta omia vaatteita, jotka ennen raskausaikoja sinne olen jemmannut. Niitä kuulkaas onkin sitten aikamoinen määrä! Niillä vaatettais pienen kylän jossain Afrikassa. Ongelmani ei taida olla ainutlaatuinen, mutta lisätkää siihen saman verran pieneksi jääneitä lastenvaatteita, talvitakit, haalarit.. Niitä olen onneksi aika hyvällä menestyksellä saanut kirpparin kautta karsittua, mutta silti niitä on vielä paaljon! Ongelma ei ainakaan ratkea sillä, että olen laittanut vaatevarastoani uusiksi tässä muutaman kuukauden sisällä. Ostelen tosi harvoin itselleni mitään, mutta sitten kun ostan niin tulee hankittua kerralla vähän enemmän ja taas jää varastoon ne vanhat, koska "ehkä mä vielä käytän näitä..".  Pelkästään mun kenkiä on pari isoa pahvilaatikollista tuolla kellarikomerossa. Ensi viikon ohjelmaani kuuluukin käydä kaikki varastot ja kaapit läpi ja karsia todella rankalla kädellä. Saa siis tulla penkomaan, annan ihan ilmaiseksi jos joku tulee hakemaan! Kaikki mitä en laitettua eteenpäin vien jätesäkissä Uffin keräyslaatikkoon, menee ainakin hyötykäyttöön.

Kun nyt päästiin näihin vaateasioihin, niin käytiin perjantain HopLop-reissulla Jumbossa ja kävin eka kertaa BikBokin myymälässä ja täytyy sanoa että oli kyllä positiivinen visiitti. Näitä liikkeitä ei taida olla vielä kovin montaa Suomessa, ilmeisesti ainoastaan suurimmissa kaupungeissa. Vinkkasin ukkokullalleni että vaimo olisi kovin iloinen jos saisi tälläisen neuletakin ja kas, niin se nyt ilahduttaa olemassaolollaan jo valmiiksi täyttä vaatekaappiani :)

HopLopissa käytiin siis perjantaina ja Sisu oli taas elementissään, ei mitään mahdollisuutta pysyä sen perässä! Yritin kyllä, mutta kun poika on jo hävinnyt näköpiiristä ja itse olet konttaamassa jossain putkessa ja perässä neljä kärsimätöntä lasta odottamassa että "mene nyt täti pois edestä" niin on ihan reilua olla tukkimatta sinne. Ylipäätään jo aika hurja kokemus laskea jostain isosta liukumäestä ja huomata että massa lisää vauhtia aika oleellisesti. Lisäksi olet vielä laskun jälkeen sähköinen kuin ankerias, kun mäet ym. on muovia. Varmaan olisin hohtanut pimeässä...

Aikaisemmassa postauksessani lupasin laittaa ompelemistani pipoista kuvia ja tässä ne nyt tulee:

Tuo mun pipo ei kyllä taida jäädä omaan käyttöön, kun kaupassa katsoin kankaan värin enemmän luonnonvalkoiseksi mutta onkin aika kirkas valkoinen -ei sovi mulle väriltään ollenkaan! Lilan piposka on tehty mun vanhasta topista.

Ja tässä vielä olkkarin uutta ilmettä keltaisen verhon muodossa, ei ihan noin silmille hyppäävä ole tuo keltainen luonnossa, kamera vähän vääristää. Nuo sivuverhot on oikeasti tummanruskeat vaikka kuvassa aika mustilta näyttävätkin. Pitäis varmaan kehittää joku pikkujuttu noihin verhoihin vielä ettei näytä siltä että ne vaan "roikkuu" :)

Shoppailua, ystäviä ja kuntoilua

Vanhenin eilen vuodella ja sain mieheltäni lahjaksi sykemittarikellon, tai mikä nyt onkaan oikea nimitys tuolle härvelille joka on niin pitkälle kehittynyt, että varmaan siihen voi ohjelmoida jotain kotitöitäkin... Olin siis joskus ohimennen maininnut, että tälläinen kapine olisi oikein mieluinen ja kyllä ne kuulkaa miehetkin joskus meitä naisia kuuntelee näköjään :) Tekniikan ylimpänä ystävänä puolisoni osti minulle paitsi tämän kellon (siihen kuuluu myös se "hihna" joka kiinnitetään rinnan ympäri ja joka varmaan tällä tekniikan kehitysvauhdilla pian myös tarvittaessa elvyttää kuntoilijapoloisen lenkkipolun varrella) niin myös toisenlaisen hihnan joka kommunikoi suoraan oman älypuhelimeni kanssa. Tuo laite mittaa sykkeen, kalorit, lenkin tai harjoituksen pituuden ja esimerkiksi tallentaa GPS:ää käyttäen lenkkireittini kartalle. Huhhuh, kyllä on taas opeteltavaa! Kyllä mä eilen tässä kotona treenatessa jo testasin ja hienosti toimi siltä osin mitä osasin käyttää.

Tässä vähän kökköä kuvaa

Kelpaa äiteen kuntoilla!

Ja kelpaa kyllä muutenkin, koska tuloksiakin näkyy sekä vaakaa katsoessa ja siellä pahimmassa paikassa eli kaupan sovituskopissa. Tai edelleen se sovituskopin kelmeä valo ja valtavat ihan tosi paljon suurentavat peilit ovat mun mielestä kuluttajien harhaanjohtamista, mutta minä kuulkaas ostin tänään kaksi kokoa pienemmät farkut kuin mitä ennen raskausaikojakaan olen käyttänyt! Tämä motivoi jatkamaan samalla tavalla :) Farkkujen lisäksi innostuin ostamaan pari paitaa, enpäs edes muista koska olen viimeksi näin satsannut itseeni? :)

Tänään illansuussa kävin vielä Sisun kanssa viemässä Sisun omatekoisen kortin kummeilleen, kummitäti sai kortin lisäksi virkatun tiskirätin (ihana ystävänpäivälahja "pyyhi sä vaan niitä pölyjä"). Siinä kahvitellessa tuli kummisetäkin, eli mieheni veli, kotiin ja toi mukanaan pari iiihanaa tulppaanikimppua joista toinen kulkeutui meille ;)