Just kun mä eilen pääsin sanomasta että sairastelut on ehkä helpottamassa tässä perheessä, niin miten kävikään? Eilen illalla myöhään oli pakko lähteä pikkuneidin kanssa päivystykseen, koska veti niin pahaksi hengityksen ja olin jo jossain vaiheessa melkein soittamassa ambulanssia. Onneksi pahin meni kuitenkin nopeasti ohi ja vähä helpommalla hengityksellä lähdettiin sitten ajelemaan sairaalaan. Siellä neiti istui sitten jo melkein omana itsenään mun sylissä vuoroaan odottamassa ja kurkunpääntulehdusdiagnoosilla lähdettiin sitten kotiin. Meinasivat ensin että oisivat ottaneet yöksi seurantaan, mutta päätyivät sitten antamaan vaan hengitettävän lääkkeen ja käskyn tulla takasin jos sama uusii. Tänä aamuna oli sitten pikkuherran vuoro käväistä lääkärin näytillä kun aloitti jo kolmannen aamun oksentamalla.. Nyt on kuulemma liikenteessä virusta, jonka takia oksentaminen voi kestää viikonkin - sehän mukavaa. Seurailumeiningillä mennään siis näiden ipanoiden kanssa. Reppanat.
Jo monetta perättäistä sairastelupäivää piristääkseni päätin virkata Sisulle pöllön jämälankoja hyödyntäen:
Ja voi miten iloiseksi näinkin pieni asia voi pikkuisen ihmisen saada, pöllö pääsi ihan ykköspaikalle unikaveriksi heti Herra Hakkaraisen ja Nukkumatin viereen
Voi kun huominen olisi jo parempi päivä!
Innostuin heti tuon pöllön värkkäämisen jälkeen tekemään Konstalle samalla tyylillä Batmanin :D
VastaaPoista